Martin Eugen Ekström
Martin Eugen Ekström syntyi 6.12.1887 Gälbossa, Taalainmaan läänissä, Ruotsissa. Ekström teki merkittävän elämäntyön sotilaana ja politiikassa. Martin Ekström kuoli Suomessa, Tilkan sotilassairaalassa, Helsingissä 28.12.1954.
Ekström oli ensimmäinen, joka toi konkreettista sotilaallista apua Suomesta eestiläisille, hänen nimensä on piirtynyt historiaan mm. Valklan rynnäkössä, Haran maihinnousussa ja Narvan vapauttamisessa bolsevikeilta 1919.
Martin Ekströmin johtama suomalainen vapaaehtoisrykmentti, 1200 miestä saapuivat Eestiin vuodenvaihteessa 1919. Vuoden ensimmäisinä päivinä lähetettiin rykmentti raskaisiin puolustustaisteluihin, venäläiset olivat jo Tallinnan porteilla. Suurimmaksi osaksi Ekströmin vapaatahtoisten ansiosta käännettiin katastrofaalinen perääntyminen voitokkaaksi hyökkäykseksi, ja johti siihen, että Lenin päätti tehdä Eestin kanssa aselevon.
Näistä merkittävistä saavutuksista Eestin puolustusvoimien ylipäällikkö ylensi Ekströmin everstiksi, Ekström sai myös korkeimmat sotilaallisista ansioista ja henkilökohtaisesta urheudesta myönnetyt vapaudenristit. Eversti Martin Ekströmillä on ikiaikainen sija Eestin vapauden puolesta taistelleiden sankareiden joukossa.
Ekström oli Ruotsin kansalainen. Talonpojan poikana hänet määrättiin asepalvelukseen Upplannin tykistörykmenttiin, missä hän saavutti tykistön korpraalin arvon.
Tästä alkoi Ekströmin ammattisotilaan ura. Hän lähti palvelemaan ulkomaille, ja taisteli niiden joukoissa, kenen asiaa piti oikeana. 1911 – 1915 oli Martin Persiassa sotilasneuvonantajana ja kouluttajana, 1915 – 1916 luutnanttina Saksan-Turkin armeijassa. 1917 hän tuli takaisin kotimaahan, ja palveli Ruotsin armeijassa ja ylennettiin reservin kersantiksi. Huvittavaa on huomata, että ulkomailla palvellessaan oli kokenut sotilas Ekström jo saavuttanut upseerin arvon, mutta kotimaassaan palveli aliupseerina.
Kun Suomen vapaussota alkoi, oli Ekström ensimmäisiä ruotsalaisia vapaaehtoisia, jotka lähtivät auttamaan suomalaisia. Suomessa Ekström sai heti Saksan-Turkin armeijassa saavuttamansa luutnantin arvon. Suomen vapaussodassa tulivat esille Ekströmin taidot, nopea päätöksentekokyky ja ilmiömäinen organisointikyky. Vapaussodan lopussa oli Ekström ylennyt majuriksi ja Vaasan rykmentin komentajaksi.

Jouluaattona 1918 solmittiin sopimus kahden vapaaehtoisrykmentin lähettämisestä Eestiin.
Komentajiksi määrättiin majuri Ekström ja legendaarinen vapaussodassa palvellut eestiläissyntyinen everstiluutnantti Hans Kalm. Ekström alkoi välittömästi organisoimaan omaa rykmenttiään, ja vapaatahtoisten rekrytointi alkoi, heitä tuli kaikista yhteiskuntaluokista.
Kun Eestissä tilanne eskaloitui, päätti Ekström nopeuttaa prosessia. Viimeiset komppaniat saapuivat Eestiin tammikuun alussa, ja näin oli rykmentti koossa ja taisteluvalmis.
Sopimuksen pohjalta kaikki upseerit saivat Eestissä yhden arvoasteen ylennyksen, eli majuri Ekström aloitti palveluksen Eestin vapaussodassa everstiluutnanttina.
Narvan vapauttamisen jälkeen suomalaiset eivät ylittäneet Narvajokea, koska kansainvälinen sotaoikeus kielsi sen. Maaliskuun puolivälissä Ekströmin rykmentti poistui Eestistä.
Eestin vapaussodan jälkeen toimi Martin sotilasneuvonantajana Liettuassa, meni naimisiin ja lähti Suomeen takaisin ja oli Vaasassa Suojeluskuntajärjestön palveluksessa.
Kun Neuvostoliitto oikeudettomasti hyökkäsi Suomeen marraskuussa 1939 (Talvisota), aloitti Ekström uuden vapaaehtoisyksikön rakentamisen. Kemissä hän oli ruotsalaisen vapaaehtoisten yksikön organisoija ja komentaja. 1941-1942 soti Ekström Hangon rintamalla.
Tällaiset olivat yhden ruotsalaisen miehen tarina ja teot Suomen ja Eestin vapauden puolesta.
Omalla karismallaan ja johtajuudellaan kokosi eversti Ekström tuhansia vapaaehtoisia Suomen ja Eestin lippujen alle.
Niin Suomalaisten kuin Eestiläisten tulee olla syvästi kiitollisia ja kunnioittaa ruotsalaista sotapäällikköä, joka auttoi meitä veljeskansoja neljässä sodassa (Suomen vapaussota, Eestin vapaussota, Talvisota ja Jatkosota) ikiaikaisen vihollisemme hyökkäyksiä vastaan.